Roikat ne töitä tekee

Porotaloudesta säädetään mm. poronhoitolaissa. Lisäksi porotalouteen liittyvät useat muutkin lait, jotka käsittelevät mm. metsästystä, eläinten hoitoa, maankäyttöä jne. Palkinen toimii hyvin pitkälti samoin kuin mikä tahansa yritys tai yhdistys. Kemin-Sompion palkiseen koostuu osakkaista eli poronomistajista (kaikenikäisiä miehiä ja naisia). Poronomistaja voi olla osakkaana vain yhdessä palkisessa. Palkisen toimintaa johtaa poroisäntä, joka vastaa hallitukselle toiminnastaan ja joka taas vastaa toiminnastaan palkisen osakkaille yleisessä kokouksessa. Palkisen osakkaita ovat kaikki poroja omistavat. Äänestystilanteissa poronomistajalla on ääniä käytettävissään niin monta kuin on viimeksi vahvistettu poroluku.



Kemin-Sompion työn organisointi 2016-2017
 

Poroyrittäjän työ, poronhoito, vaatii toimenpiteitä ympäri vuoden. Tällaisia toimenpiteitä ovat mm. erotukset, vasanmerkitys/leikko, aitatyöt, huoltotyöt, taloushallinto, porojen hyvinvoinnin seuranta jne. eri työtehtävineen. Poronhoitotyötä tekevät Kemin-Sompion poronomistajat, joista on muodostettu työporukoita, ns. roikkia. Kemin-Sompiossa on kahdeksan roikkaa ja niihin kuuluu yhteensä noin 60 henkilöä, jotka työskentelevät ympäri vuoden aktiivisesti poronhoitoon liittyvissä töissä. Lisäksi mukana on useita satunnaisia työpäiviä tekeviä poronomistajia. Roikat, joista myös usein hakuroikkina puhutellaan, muodostuvat pitkälti Kemin-Sompion alueen kylien mukaan. Jokaisella hakuroikalla on oma kymppinsä eli työnjohtaja. Kympit jakavat työtehtävät roikallensa ja pitävät yhteyttä toisiin työnjohtajiin ja roikkiin jotta tiedetään mitä tapahtuu missäkin päin palkista ja miten työt etenevät. Työtä tehdään tarpeen mukaisesti sen vaatimalla tavalla – välillä urakoiden, välillä itsenäisesti, välillä kaikki roikat yhdessä liikkeellä ollen. Ajopäiväkirjoihin merkitään työpäivät, työtunnit, matkat jne. Näiden perusteella mm. poroisäntä, rahastonhoitaja ja kympit pystyvät seuraamaan paliskunnan taloutta, laskemaan korvaukset työtä tekeville poroyrittäjille ja  ylläpitämään kirjanpitoa.

Vas. Kemin-Sompion poroisäntä Mika Kavakka sekä kympeistä Juho Orava, Mikko Pyhäjärvi ja Tuomas Värriö.

Työtehtävät vaihtelevat vuodenajasta riippuen ja sää vaikuttaa työhön merkittävästi. Työ on hyvin yhteisöllistä. Merkityksissä ja erotuksissa on tyypillistä, että töissä ovat apuna niin vanhat kuin nuoretkin huolimatta omistamiensa porojen lukumäärästä. Näissä tilaisuuksissa lapset oppivat poronhoitoa ja alueensa kulttuurista seuraten tarkasti töitä ja auttaen kykyjensä ja halujensa mukaan. Erotukset ja merkitykset ovat sosiaalisesti tärkeitä tapahtumia. Koko perheen töissä apuna oleminen ja talkoilu vaikuttaa positiivisesti poromiesten hyvinvointiin työn fyysisen kuormittavuuden vähentyessä ja jakautuessa useamman henkilön kesken.

 

Porot on laitettu aitaan kesällä vasanmerkityksessä. Värriön kymppi Tuomas (oik.) ja osa hakuporukasta hengähdystauolla ja odottelemassa tokan rauhoittumista sillä aikaa kun osa on laittamassa aidan veräjää kiinni. Myös lapsia on tullut paikalle seuraamaan tilannetta mönkijöiden pärinän ja porojen rou´unnan houkuttelemana.