Poromaniaa!

Poromanian tavoitteena on kuvata poromiehien arkea Kemin-Sompiossa. Porotalous on hyvin paljon muutakin kuin elinkeino, mutta jostain syystä "se muu" on vuosien varrella alkanut näytellä yhä suurempaa osaa mediassa ja keskusteluissa. Monelle on hämärtynyt tai yksinkertaisesti ei tiedetä ja ymmärretä, mitä poronhoito oikeasti on ja mitä se käytännön arjessa tarkoittaa liiketoiminnallisesti. Jotta jatkossa on helpompi ymmärtää mistä puhutaan, selvennettäköön heti aluksi porotalouteen täysin uutena tutustuvalle lyhyesti yleisellä tasolla mitä tarkoittaa poro, poromies ja palkinen. 

Poro on Lapissa elävä eläin, jonka kantamuoto on jäljitetty peuraan. Poro määritellään kotieläimeksi mm. eläinlääkintähuoltolaissa. Arkikielessä poroyrittäjät käyttävät sanaa poro vain yleisellä tasolla asioista puhuttaessa. Ammattikielessä hyvin usein siirrytään nopeasti tai välittömästi tarkentaviin käsitteisiin. Poroja jaotellaan sukupuolen, värin, kunnon, iän, merkin ym. mukaisesti. Poromiesten puheessa vilahtelevat mm. hirvas, pailakka, vaadin, vasa, ajokas, härkä, musikki, suivakko, ternikko, kermikkä, urakka, kunteus, kosate, vuongas, tokka, parttio jne. Sanoja on lukemattomia. Alan sanastoon voi alaan perehtymätön tutustua suhteellisen kattavasti mm. Martti Annebergin kirjan Alta vita – Porokulttuurin ja Lapin luonnon tietosanakirjan avulla. Porot elävät luonnossa lähes täysin vapaasti kulkien. Kemin-Sompiossa suurin osa poroista laiduntaa metsässä ilman lisäruokintaa joten tässä blogissa ei käsitellä tarhausta. Mitäpä sitä kertomaan semmoisesta josta ei sen kummemmin tiedä.

Suomi on jaettu poronhoidollisesti useisiin eri alueisiin, joista käytetään nimitystä palkinen tai paliskunta. Joskus palkisesta saatetaan käyttää myös nimitystä merkkipiiri, poronhoitopiiri tai poronhoitoyhtymä. Kemin-Sompio on yhden alueen, palkisen numero 22, nimitys. Suomessa on vajaa 60 paliskuntaa. Kemin-Sompio on Suomen suurin palkinen sekä pinta-alaltaan (5708 m2) että sallitulta eloporoluvultaan (12 000). Paliskunnat ja paliskuntien rajoista löytyy lisää tietoa AVI:n sivuilta ja Kemin-Sompion rajat ovat AVI:n sivuilla tarkemmin määriteltynä täällä. Palkisten rajat näkyvät useimmista kartoistakin poroaitojen vuoksi. Aidoilla pyritään pitämään porot tietyllä alueella laiduntamassa. Paliskuntainyhdistyksen on tarjolla yleistä tietoa poronhoitoon ja porotalouteen liittyen.

Poromies-sanalla tarkoitetaan poronomistajaa. Poroja voi omistaa sekä miehet että naiset, niin aikuiset kuin lapsetkin. Porot ovat aina jonkun omaisuutta ja korvamerkki osoittaa niiden omistajan. Muita arkikielessä käytettäviä sanoja poromiehistä ja poronomistajista ovat mm. poronhoitaja, poroyrittäjä ja porotalousyrittäjä. Poromies-käsitteen merkitys vaihtelee hieman kertojasta riippuen. Poromies-sanaan liitetään usein stereotyyppisiä käsitteitä. Poromies ammatillisessa merkityksessä käsittää myös naisia, näin Kemin-Sompiossakin (vrt. käsite lakimies, voi myös olla naispuolinen henkilö).  Myös poronaisista kuulee joskus puhuttavan, mutta poromies-käsite on vakiintunut ilmaisu puhekielessä huolimatta henkilön sukupuolesta. Poromaniassa poromiehistä puhuttaessa tarkoitan poronomistajia, jotka saavat elantonsa täysin tai suurelta osin porotaloudesta – niin naisia kuin miehiäkin. Tulen käyttämään poromaniassa myös sanoja poroyrittäjä, poronomistaja ja poronhoitaja synonyymina poromiehelle.

Porotalous on elinkeino, liiketoimintaa ja sitä säätelee pitkälti poronhoitolaki. Porotalous työllistää useita henkilöitä ja tuo ruoan pöytään moneen perheeseen. Toivon, että blogi hälventää ennakkoluuloja ja lisää tietoa poroelinkeinosta lukijoilleen.

Viihdyttäviä hetkiä Poromanian parissa, tervetuloa lukijaksi!